sunnuntai 31. elokuuta 2014

Laiskan akan piirakka

Hei,

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän kiinnostaa leipoa tai kokata mitään. Onneksi kaupasta löytyy tosi helppoja ja nopeita puolivalmiita juttuja.

Esimerkisi tällaiset piirakkapohjat ovat tosi kätsyjä ja näitä saa sekä makeille että suolaisille piirakoille. Mulla on joku tällainen aina hätävaroina pakkasessa, jos yllätysvieraita tulee.

Ja onneksi yllätysvieraita tulee aina silloin tällöin - tuntuu yllätysvierailut olevan kohta katoavaa kansanperinnettä, kun täytyy melkein kolme viikkoa etukäteen kirjallisesti kolmena kappaleena ilmoittaa jonnekkin menemisestä tai tulemisesta.




Näin jostakin telkan kokkiohjelmasta vinkin (oisko ollut Pirkko Mannolan vinkki, en oo varma), että leivinpaperi rypistetään palloksi ja sitten laitetaan vuokaan, niin taikina ei tartu vuokaan ja piirakka irtoaa hyvin paperista, jolloin paistovuoka pysyy siistinä tarjoiluun.

Näihin voi sitten heitellä mitä kaapista sattuu löytymään. Piirakkapohjan paketissa on vaihtoehtoja eri täytteisiin. Tähän heitin kananmunan, purkillisen maitorahkaa, sokeria, kanelia ja pakastimesta raparperejä.



Uuniin 35 minuutiksi.


Yes, piirakka on valmis. 


Leivinpaperi pois ja piirakka pöytään.


Toinen nopea laiskan akan kahvileipä syntyy valmiista torttutaikinapohjista. Torttupohjat puoliksi, päälle pari säilykehedelmän palaa ja ehkä nokare luumuhilloa tai mitä nyt kaapista löytyy, voidellaan munalla ja uuniin. Kun ovat jäähtyneet niin koristeeksi tomusokeria.

Nopeaa ja hyvää. Nam.


Sitten jos oikein elvistellään, haetaan kaupan pakastealtaasta oikein kakku. Mieluiten tietenkin prinsessakakku. 



Prinsessoille luonnollisesti tarvitaan prinsessakakku, koska olemme sen arvoisia :-D



PS

Eilen innostuimme nuorimman kanssa lähtemään Tampereelle Venetsialaisten merkeissä kuuntelemaan Ratinaan Veeti Kalliota. Kyllä kannatti etsiä parkkipaikkaa pitkään ja palella liian vähissä vaatteissa! Upeaa Doors:in musiikkia ja Veeti on muutenkin loistava.

Ilotulitus oli myös mahtava. Aamulehti julkaisi verkkosivuillaan heti jutun ja ilotulituksen voi käydä tsekkaamassa täältä.


-Mallu-

lauantai 30. elokuuta 2014

Omppuhilloa Onnellisen kirsikan tyyliin

Hei,

Meillä omput eivät ole vielä kypsiä, mutta kaivelin esiin jo valmiiksi tulevia koitoksia varten viime vuonna käyttämäni omppuhillon ohjeen.

Ohje on napattu Onnellisen kirsikan blogista ja ohjeeseen pääsee tästä.

Tämä on tosi kiva ohje, jota voi käyttää myös ilman mausteita. Viime vuonna tehtailin tätä kaksi erää ja annoin joululahjoiksi. Mulla on vieläkin  ongelmia muistaa, että tämä perhe ei ole enää vuosikausiin ollut 6-henkinen, vaan 3-henkinen ja siitä johtuen kaikkea ei tarvita niin paljoa.

Omppuhilloa erä 1

Mua nauratti viime vuonna, kun hilloja varten piti oikein käydä ostamassa kaupasta purkit, kaikki huushollin lasipurkit oli sotkettu maalilla ja maalipensseleillä. Niin on muuten nytkin..

Omppuhilloa erä 2

Omput eivät ole tänä vuonna mitenkään hyvälaatuisen näköisiä, mutta kyllä niistä jokusen purkin hilloa ja mehua tekee.



Eilen oli vapaapäivä ja ihmettelin ulkona kummaa nakutusta. Bongasin syyllisen omppupuusta - tikka perkule nakutti koloa jo muutenkin rähjäiseen puuhun. Nytpä tiedän mistä ne kaikki kolot puihin on tulleet.

Kuvat on tosi surkeita, kun zoomit täysillä halusin kuvata syyllisen itse teossa.


Kuvaa klikkaamalla näkee syyllisen pyrstösulat. Googlaamalla selvisi, että on ilmeisesti käpytikkanaaras, joka ilmoittelee muille reviiristään. Ja missäkös oli meidän Manta - nukkumassa mun, hmm. siis omassa sängyssään tietenkin.


Sadon kypsymistä odotellessa,

-Mallu-



perjantai 29. elokuuta 2014

Ei mennyt kuin Strömsössä.. jakkaran teippaamisyritys


Hei,



Työpaikan kirpputorilla oli ilmaiseksi peilipöytä ja jakkara, jotka onnistuin saamaan meille.

Ajattelin tuunata jakkaran jalat teippitekniikalla, kun olin haltioitunut Romulyylin uudistamasta aivan upeasta tuolista. Romulyylin mahtava tuoli löytyy täältä.

Teipit olin ostanut pari vuotta sitten alennusmyynnistä, mutta olin unohtanut ne keittiön kaapin perukoille.


Ihanat teipit!

Hioin kevyesti jakkaran jalat, jotta teippi pysyy paremmin. Mutta hupsista huijakkaa.. Ei ollutkaan helppoa pyöritellä teippiä jalkoihin, jotka olivat alhaalta kapeammat kuin ylhäältä. Päätin siis katkaista teipin aina sopivassa kohdassa, jotta saisin edes vähän siistimmin laitettua.

Mutta mitä ihmettä! Teippi irtosi koko ajan, vaikka hartaasti silottelin sitä paikalleen.





Sama juttu toisen jalan kanssa.



Ja kolmannen jalan kanssa.



Ei pysynyt neljännessäkään jalassa. Ajattelin laittaa puuliimaa teippeihin, mutta luovuin ajatuksesta. Sitä liimasotkua ei olisi kestänyt mörkökään.


Mitäpä tästä opin - opin sen että kannattaa säilyttää teipit oikein eli huoneenlämmössä eikä missään kaapissa, jossa lämpötila heittelee vuodenajasta riippuen. Loput teipit eivät sentään mene hukkaan, käytän ne johonkin jossa voi käyttää huoletta liimaa kiinnitykseen.


Jakkara alkuperäisessä kuosissaan


Päätin irroittaa teipit ja luovuttaa teippaustekniikan tällä kertaa. Samoin luovutin punaisen kankaan (ensimmäisessä teippauskuvassa kangas on tuolin selkänojalla) laittamisen istuinosaan, kun lörppö kangas ei sitten pysynyt nidottaessa millään paikallaan ja koko ajan oli joku kurttu siellä ja täällä.


Maalasin jalat valkoiseksi ja nidoin lehmäkankaan istuinosaan, lehmäkangasta kun sattui kotona olemaan aikaisemmista tuunauksista.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Manta ainakin tykkää.


-Mallu-

torstai 28. elokuuta 2014

Blondimainen ratkaisu


Hei,

Tykkään kovasti laittaa listoja rajaamaan eri värejä seinillä. Tässä raikastin verannan seinät alaosasta valkoisella ja mustalla listalla rajasin värinmuutoskohdan.

Hyvältä  näyttää, eikös vaan.. 



Totuus on kuitenkin tämä. Vinot seinät, vino lista ja vain yksi käsipari käytössä, niin näin kävi. Ei sit osunu ihan kohdalleen. Yritin taivuttaa listaa vaikka miten, mutta ei niin ei.

Mutta ei mitiä hätiä - pojaltani olen oppinut että se mikä ei näy, sitä ei ole olemassa. Eli naula kulmaan ja ihanan punainen joutilas laukku roikkumaan koristeeksi.

Ei näy pieleen mennyt kohdistus enää :-D




-Mallu-

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Siivous tekee ihmeitä.. puutarhassakin.



Tai jos ei ihan siivous, mutta kitkeminen kuitenkin..

Olen patalaiska hoitamaan puutarhaa. Ränsistyneen puutarhan hoito keskittyy lähinnä nurmikon tai oikeestaan sammalikon tai voikukakon tai savelikon leikkuuseen.

Yhtenä iltana innostuin rapusuttelemaan maalia teräslastalla terassin pöytälevynä toimivan vanhan oven päältä ja joku ihme innostus iski - kaivoin puutarhassa olevat laatat esiin.

Wau, näyttää paljon paremmalta.


Kitkemisen jälkeen



Ennen kitkemistä n. kuukausi aikaisemmin otetussa kuvassa


-Mallu-

tiistai 26. elokuuta 2014

Tapetilla ja maalilla tuunattua - vaatekaappi

Hei,

Viime syksynä tuunasin ilmaiseksi saadun vaatekaapin. Tapettia oviin, maalia pintaan, lista alareunaan sekä uudet nupit.




Alareunaan pätkä jalkalistaa.



Uudet  nupit kruunaavat muutoksen.


Tässä alkuperäiskunnossa.


Vielä täytynee paikkamaalata valkoisella muutamia kohtia. Ensi kerralla maalaan ensin ja sitten vasta tapetoin, ettei tarvii varoa tapetteja sutiessaan. Lattian vinouden takia ovet ei ihan osu kohdalleen, mutta se ei  meitä haittaa ;-)

-Mallu-



maanantai 25. elokuuta 2014

Tauluja seinälle

Hei,

Kammoksun tyhjiä seiniä, joten tauluja tehdään materiaalesita, joita löytyy kotoa tai edullisesti kirpparilta.

Tähän tauluun käytettiin kirpparilta löydetty kehys, joka maalattiin mustaksi ripauksella kultaa, pohjaksi laitettiin pussilakanapakkauksesta pahvi, johon sudittiin punaista seinämaalia ja varsinainen taideteos on lapsen ala-asteella tekemä  suloinen käsityö.


Tässä taulussa myöskin kirpparikehykset, kirppikseltä hankitun vanhan Seura-lehden kansikuva (1947) ja pari vanhaa valokuvaa, joissa äitini, tätini ja isäni nuoruusvuosinaan.


No tämä nyt ei ihan ole taulu, mutta tykkään näköjään ripustella vessanmattoja seinille.


-Mallu-

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Rautalankaa ja jenkkiautoja Mobiliassa 23.8.2014

Hei,

Mobiliassa oli eilen Rautalankaa ja jenkkiautoja -tapahtuma. Ilma oli loistava, upeita autoja pilvin pimein, elävää musiikkia ja monet osallistujat olivat pukeutuneet aiheen mukaisiin vaatteisiin.

Mahtava päivä! Nappasin muutaman kuvan, mitä nyt kuolaamiseltani pystyin.





























Samalla tuli katsottua näyttelyt ja koluttua museokauppa.

-Mallu-