perjantai 26. elokuuta 2016

Pieni mummopöytä


Hei,

Lyhyesti ja ytimekkäästi.


Pöytä tuunauksen jälkeen.



Pöytä ennen tuunausta.


Valkoiseen pintaan uusi kerros valkoista Annie Sloania, vanhoja aikakausilehdenleikkeitä ja kopioitu vanha kuva äidistäni vesi-puuliimaseoksella. Vain lakka puuttuu pinnasta.


-Mallu-



keskiviikko 24. elokuuta 2016

Omppupuut eivät saaneetkaan kuolemantuomiota


Hei,

Nonnii.. nyt on omppupuiden sahuri käynyt ja yllätyksekseni omppupuut eivät saaneetkaan kuolemantuomiota, vaan raakaa karsintaa. Tosin lisääkin pitäisi sahauttaa, mutta yhdellä kertaa puista voi sahurin mukaan ottaa kolmanneksen ja vasta ensi vuonna lisää.

Pari kuvaa kertokoon.

Ennen leikkausta

Leikkauksen jälkeen

Ennen leikkausta

Leikkauksen jälkeen

Ennen leikkausta

Leikkauksen jälkeen


Ennen leikkausta

Leikkauksen jälkeen

Hyvä tavaton, miten paljon puutarhajätettä sitä tulikaan!







Onneksi oli varattuna siirtolava roskille.



Kaveri sitten otti ja poisti ampiaispesän koirankopista, vaikka olin kieltänyt..



 Hui olkoon, onneksi pesässä ei ollut amppareita enää.



Pari sammakkoakin tuli kuvattua oksakasojen raahauksen lomassa.




Sahuri leikkasi pensasaitaakin, mutta aitaa täytyy vielä urakalla viimeistellä itse. Taisi olla omppupuiden oksakasat haitolla, kun ei ihan nätti tullut.




Se siitä. Aikamoinen kasa jäi oksia ja runkoja kuivatettavaksi polttopuiksi.

böö..


-Mallu-


maanantai 22. elokuuta 2016

Pikapyrähdys Kangasalan museoiden illassa


Hei,

Viime viikolla oli museoiden ilta Kangasalla. Koska oli arki-ilta ja normi työpäivä, aika riitti vain kahteen kohteeseen.

Ensimmäinen kohde oli Kangasala-talo, jossa on Kimmo Pyykön taidemuseo. Hassua, että en aikaisemmin ollut käynyt ko. museossa, niin lähellä ja keskeisellä paikalla Kangasalan keskustassa kun museo onkin.




Kuvia en näyttelystä ottanut, mutta upasta funkkis-tyylisestä portaikosta oli pakko edes yksi kuva ottaa. Itse näyttely oli todella monipuolinen ja käymisen arvoinen. Aikaa olisi voinut varata museokäyntiin vähän enemmän.



Niin, Mobiliaanhan sitä veri veti.



Ja Pakettiraketit-näyttelyyn..













sekä Rallimuseoon.










Mobilia on mahtava paikka, ei voi muuta sanoa.

-Mallu-


maanantai 15. elokuuta 2016

Keittiön tuunausta ja remppaakin


Hei,

Jotenkin lomalla oli ehkä liikaa aikaa katsella ympärilleen, ja keittiön kulmauksen vihreät kaapit ja tavaramäärä sekä kirjavuus alkoi ottamaan päähän. Noin nätisti sanottuna.

Tässä on tämän hepulin tulos.





Tämä näky oli siis lähtökohtana uuteen ilmeeseen.




Liesituuletin oli toiminut vain valona. Suodatin oli käynyt tiskikoneessa monta kertaa, mutta oli niin likainen, että ihan yökötti katsella.



Hyh, mikä vihreä. Vihreät lokerikot ja kaapinovet olisi voinut periaatteessa maalata, mutta olivat alapinnoistaan jo aivan kaameat.



Liesituuletin oli kytketty hormiin alla olevan kuvan mukaisesti.



Noin. Ei vihreää.



Ja ensimmäinen tenkkapoo. Kulmakaapin kaksi ylintä ruuvia oli menettänyt kierteensä, ja kaappi oli niin tiukassa, että en repimälläkään saanut sitä irti. 



Onneksi apua löytyi, ja kaappi lähti.




Armotonta irtonaisen laastin ja maalin rapsutusta.



Lopulta käpälä oli ihan puhki, joten tiukassa olevat rappaukset ja maalit saivat jäädä. Pikkasen tasoitetta pahinpiin kolosiin ja tasoitteen kuivuttua kevyt hionta.



Muuriin tavallista sisäremonttimaalia. Ensin ajatuksena oli katkaista yllimääräiset tukilaudat, jotka ovat kuvassa maalaamatta ekalla kierroksella, mutta jätin paikalleen, kun olivat sen verran hyvin kiinnitetty. Enköhän niihin jotain roikotinta keksi.



Kaakeleihin hommasin kaakelimaalia, kerta se on ensimmäinenkin, kun tuollaista maalia tulee kokeiltua. Vaikka maali oli aika kallista, niin on kuitenkin edullisempaa, kuin hommata joku kaakeloimaan, kun itse en osaa.



Kaakelimaalia vedelty kerros ja muuri maalattu kahteen kertaan. Kaakelimaalipurkissa oli hyvät ohjeet maalaamiseen ja erityisesti painotettiin pohjatöiden tärkeyttä. Onneksi kotona oli ruokasoodaa..



Kaapinoviin kokeilin monien hehkuttamaa Annie Sloanin kalkkimaalia. Ero on aika selkeä huonollakin kameralla kuvattuna. Vasemman puoleinen ovi on siis maalattu. Olin kyllä myyty heti tuolle maalille. Ei hiontaa, maalia vaan ovien puhdistuksen jälkeen, ja mikä parasta, maali tarttuu hyvin. Mahtavaa!



Johan alkaa kyökki kirkastumaan.




Olihan homma metsästää tuota sisäpuolen räppänää. Surffasin netissä tuntitolkulla ties missä sivuilla, mutta en löytänyt räppänää mistään tai mikä lie peltiläppäventtiili se sitten onkaan.

Ratkaisu löytyi lopulta lähempää kuin luulinkaan. Yksi ainoa räppänä oli Tampereen Rakennustorilla ja kun kokokin oli sellainen, että uskoin siitä saatavan aukkoon sopivan, niin ei kun räppänä mukaan.

Samaisessa paikassa on myös uusia tavaroita, joten ostin tuhkaluukun kannen. Valitsin mustan, ettei tarvitse maalata, ja yllätykseksei näitä oli siellä tarjolla montaa muutakin väriä. Hintakin oli kohdillaan, uusi maksoi 8,90 euroa, mutta vanhasta ruosteisesta ja vähän risasta olisi pitänyt pulittaa kymppi.




Rakennustorilta ostin myös pari ritilää korvatakseni pari kaapissa olevaa aivan hajonnutta.



Iuh, ja noiden päälle aikaisemmin piti laittaa tiskattuja astioita kuivumaan.




Pojan tuomista ilmaisista kierrätyskeittiökalusteista kaivelin keittiöön yhden kaapin lisää.



Ja Annie Sloania pintaan.



Liesituuletin on Ikeasta. Liesituulettimen asennukseen sain myös apuvoimia, jotenkin arvelutti yksin edes yrittää laittaa.



Näkyvän osan ruosteet rapsuteltu pois räppänästä.



Mustaa maalia räppänälle ja parille listalle.



Ja sitten pirulainen. Mittavirhe. Miten ihmeessä olinkin mitannut aukon ulkomitan, enkä sisämittaa, joten räppänä ei siis mahtunut aukkoon. Yritän vielä houkutella jotakin vähän rälläköimään..

Jotain aukkoon piti kuitenkin laittaa, joten pikkasen villaa ja vanhan kirjakerhon kirjankansi mustaksi maalattuna.



Noiiin.. mustat listat paikallaan. Kaveri sahasi listat oikein hienosti jiiriin, mutta ihan itse laitoin paikalleen, enkä osannut laittaa kulmaa ihan kohdalleen, joten peitin pikkuruisen mokan kauniilla sydänkoristeella ;-)




Samalla tuli vaihdettua muutama lista ja laitettua seinälle Annie Sloanilla maalattu kierrätysmaustehylly.




Ja tarkkaan ei kannata kuvia katsoa, jalkalistoja ei todellakaan ole sahattu jiiriin. Luulin, että sisäkulmassa lattialla on samaa kummaa mönjää tiivisteenä, jota ikkunan alla oli aikaisemmin. Mutta hupsista, melkein veistelin puukolla sähköjohdon, jonka kuorta sitten paikkailin sähköteipillä, joten  siihen paksuhkoon kohtaan en sitten mitään jiirittelyä edes ajatellut.

Peltien rakoset peitin humoristisella kyltillä.



Kyllä nyt kelpaa kokkailla. Sähkömiehen ehtii tilata myöhemminkin laittamaan roikkuvat johdot nätisti.




-Mallu-