perjantai 28. marraskuuta 2014

Kissat ovat ihania, mutta..


Hei,

Mä tykkään kissoista. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Mutta on kolme asiaa, joita ilmankin voisin elää kattendaalin kanssa oikein hyvin.

Nalle vuonna 2005



1. Yli laidan pissiminen


En voi ymmärtää miten ihmeessä tyttökissa pystyy pissimään yli laitojen niin huolella. Jotenkin vielä ymmärsin, että Herra Nalle, joka siis oli kolli, ruikki pitkin seiniä miehekkäästi. Ymmärrän senkin, että naaraat merkkaavat reviirinsä miljoona kertaa, mutta kun laari ei koskaan riitä..


Tällä hetkellä hiekkalaatikko on eteisessä.




Ja voi kurjuus, vaikka laatikon alla on aina pyyhe, niin jalkalista, kaapin jalat ja lattia on usein märkiä.




Eikä siinä mitään, jos olisi muovimatto, mutta kun on laminaattilattia niin yöks. Pissa on pilannut jalkalistat ja lattian tuolta ihan kokonaan. Ja tottakai, tämä on ainoa lattia tai siis ainoa tila vessan lisäksi, joka täällä on remontoitu pohjamutia myöten.




Ymmärrän senkin, että heitetään vedet yli laidan, jos hiekkalaatikko on likainen, mutta kun tämä loota pestään kuitenkin melko usein.




Se on ihan okei, vaikka jätökset peitellään vain kuvaannollisesti laatikon ulkopuolella kuopsuttamalla, välillä nuuhaisten laatikon suuntaan ja taas lattialla kuopsutellen. Sekin on jo niin tuttua ja okei, että ensimmäisenä kotiin tullessa leijailee sieraimiin mehevä pikkukakkosen tuoksu johtuen tuosta kuvaannollisesta peittelemisestä.

Luonnollisesti ennen nukkumaanmenoa minun tulee pyykäistä sängystä sinne itsestään joutuneet kissanhiekkapallerot pois.



2. Oksentaminen


Mantalla on bulimia. Neito hotkii ruokansa liian nopeasti ja ahmii kerralla liikaa. Tämä johtunee Mantan taustasta. Kukaan ei tiedä miten pitkään neito oli maailmalla ennenkin joku löysi ja toimitti neidon löytöelänhoitolaan. Yritän säännöstellä ruokaa sopivasti, mutta en siinä aina onnistu. Tosin päiväksi on pakko jättää raksuja kuppiin, kun ei koskaan etukäteen voi tarkkaan tietää mihin aikaan palaan kotiin.


Raksuyrjö matolla


Mutta se oksentaminen. Koskaan ei oksenneta paljaalle lattialle. Poikkeuksena on ollut pari kertaa keittiön pöytä, joka on periaatteessa paljas, mutta silloinkin alle on jäänyt jotain papereita tai muuta tavaraa. Eli parhaat oksennuspaikat ovat palvelijan sänky, nojatuolit, erityisesti makuuhuoneen nojatuoli, jossa oksentamalla saa myös koristetyynyt ja verhot yrjöttyä oikein kunnolla sekä kaikki huushollin matot. Olen kiitollinen siitä, että ilmeisesti vanhuuttaan Manta ei enää paljoa kiipeile kirjahyllyjen päälle, koska sieltä kun heittää laatan kirjahyllyn ja seinän väliin, niin onhan homma tyhjentää kirjahylly, jotta pääsee siivoamaan sotkut hyllyn takaa ja seinästä.

Eri aterioden yrjöilläkin on merkitystä. Mielummin raksuyrjö kuin märkäruokayrjö tai hiiri- tai muu jyrsijäyrjö. 

Jos on mahdotonta hoitaa yrjöjutut ulkona, niin toiveena olisi, että tehdään siisti raksuyrjö ja paljaalle lattialle.



3. Kynsien terottaminen kalusteisiin

Meillä on ollut kaksi erilaista kissan kiipeilypuuta. Ei ole enää. En sitten jaksanut katsella kamalia isoja rohjoja olohuoneen nurkassa, kun ei niillä ollut mitään virkaa. Manta eikä edesmennyt Nallekaan koskaan oppinut terottamaan niihin kynsiään. Onneksi kukaan ei nähnyt kun olin kontillani kiipeilypuun juurella ja yritin näyttää kateille mallia kuinka niitä kynsiä tulisi puuhun terottaa. Ois varmaan valkotakkiset vieneet hoitoon..

Kynnet on siis terotettu ja vastaisuudessakin terotetaan kalusteisiin. Parhaita huonekaluja ovat nojatuolit, joiden kulmat ja taustat ovat oivia terotuspaikkoja. Myös palvelijan runkopatjan nurkat olivat erittäin mieluisat, niin mieluisat, että joudun luopumaan patjastani kesällä. Tänä kissa-aikana on nyt kolmannet nojatuolit käytössä, pari satsia nojatuoleja on joutunut kierrätykseen puhumattakaan sohvista. Tällä hetkellä olohuoneessa sohvan sijaan on vanha puinen sänky.




Eli en ymmärrä mikä on, kun kiipely- ja kynsienterotuspuut eivät kelpaa. Minusta valtaosa kyseisistä hökötyksistä näyttää ihan samalta, eli uskoisin että joku on tutkinut asiaa tarkemmin ja tullut siihen johtopäätökseen, että sellainen perinteisen näköinen kiipeilypuu on kattendaaleille ihanteellinen.

Päiväpeitoista, matoista ja muista tekstiileistä en viitsi edes vaivautua kirjoittamaan.

Manta hyvä, olisin erittäin kiitollinen jos teroittaisit kynsiäsi vain yhteen nojatuoliin ja jättäisit ne muut istumis- ja nukkumistarkoituksiin. 

Kaikesta tästä huolimatta, kissat ovat ihania!

Oikein mukavaa viikonloppua.


-Mallu-

0 kommenttia:

Lähetä kommentti